1. Adrianne - Gallop Fonzie
Aloitimme alkuverryttelyn erilaisilla ympyröillä. Lotta oli vielä hiukan jäykkä, mutta myötä- ja vastataivutuksien jälkeen kyljet ja kaula alkoivat vertyä lupaavasti. Asetukset toimivat molempiin suuntiin, ja tamma otti pohkeen hyvin vastaan. Toisinaan tarvittiin hieman enemmän pidätteitä, jottei askel venynyt liian pitkäksi ja poni olisi ns. 'pyrkinyt karkuun'. Lotta antoi niskasta periksi pätkittäin, mutta melko lupaavasti. Ravissa pidätteitä tarvitaan vielä hieman lisää, ja vasemmassa kierroksessa Adriannen istunta hieman rajoitti taipumista, mutta pääosin verryttely sujui kauniisti. Pääaiheena oli pohkeen kuunteleminen, jota harjoittelimme uralla avotaivutuksilla ja pohkeenväistöillä. Lotta suoritti avotaivutukset käynnissä esimerkillisesti ja jaksoi kuunnella Adriannen antamia apuja hyvin. Takaosa olisi aktivoitunut vielä hieman paremmin, jos Adrianne olisi tiivistänyt istuntaansa - pohje ei tässä tapauksessa olisi kuin lisännyt vauhtia. Ravissa istuntaa pitää vielä kehittää, avut olivat hieman epäselviä epävakaan istunnan takia ja Lotta ei aivan tajunnut tehtävää. Pidätteitä kehiin ja istunta kuntoon, niin hyvä tulee!

Pohkeenväistöt sujuivat oikealle siististi, mutta asetuksen ei tarvitse olla aivan niin iso, se hankaloittaa ristiliikettä. Vasemmalle väistettäessä ratsastajan istunta vaikeutti hommaa jälleen, mutta pienen hiomisen jälkeen liikkeet olivat ok. Laukassa teimme pelkkää avotaivutusta, mutta se meni hiukan pieleen sillä poni viiletti ympäri kenttää kuuntelematta pienintäkään pidätettä. Koska homma ei toiminut, pistin Adriannen ratsastamaan pelkkiä pääty-ympyröitä, ja muutaman kierroksen jälkeen Lotta alkoi jo rentoutua ja päätin jättää laukat sikseen. Loppuverryttelyssä teitte vielä raviympyröitä ja -voltteja, jotka alkoivat toimia jo ihan kivasti, ja poni alkoi liikkua peräänannossa. Treenaamista on vielä Adriannen istunnassa ja pidätteitä pitää muistaa tehdä ahkerasti, mutta loppua kohti molemmat alkoivat parantua jo selvästi.

2. Ipsu - Jefton's King
Alkuverryttelyssä Kunkku esitti meille joukon erilaisia liikkeitä - loikkia ylös, sivulle ja taakse. Hetken kuluttua Ipsu sai orin kuitenkin rauhoitettua hieman tasaisemmaksi ja ratsukko pääsi työskentelemään erilaisilla ympyröillä. Taipumisen suhteen ei ollut minkäänlaisia ongelmia, enemmänkin Kunkku työnsi itseään ulos ympyrältä lapa edeltä. Tähän ongelmaan auttoivat hieman vahvemmat ulkoavut. Toisinaan Ipsu asetti hieman liikaa ja kaula taipui, mutta myös tämä ongelma korjaantui loistavasti. Ponin askel oli vielä hieman kiireinen, joten avotaivutukset eivät onnistuneet aivan niin hyvin. Kun ratsastaja muisti lisätä joukkoon paljon puolipidätteitä, myös ulkoavut menivät paremmin läpi ja Kunkku alkoi liikkua rehellisesti ns. läpi selän. Ravissa kiirehtiminen alkoi taas, joten kehoitin Ipsua käyttämään enemmän istuntaansa. Kuin taikaiskusta askel muuttui jäntevämmäksi, mutta kiirehdintä jäi pois. Oikea kierros oli selkeästi haastavampi, mutta työskentelyn loppuvaiheessa sekin alkoi toimia. Ratsastajan istunta oli ryhdikäs ja tasapainoinen, jatka samaan malliin. :)

Pohkeenväistöt sujuivat poikkeuksellisen rauhallisesti. Kunkku liikkui hyvällä kuolaintuntumalla ja alkoi jo ajoittain antaa niskastaankin periksi. Istuntaa tiivistämällä liikettä saisi vielä hieman lisää liikettä takajaloista niskaa kohti. Poikitus väistöissä oli hyvä, välillä jopa liian suuri - pohkeen paikkaa vaihtamalla selviää sopiva kohta. Laukassa harjoittelimme pelkästään avotaivutusta. Alkuriehumisten ja ilopukkien jälkeen aloititte tehtävän, joka sujui hienosti! Aluksi luulin, että koko homma menisi pipariksi, mutta hoiditte avotaivutuksen hienosti. Kunkku kokosi itseään kerta kerralta paremmin, ja lopulta näytitte jo tosi ryhdikkäiltä. Loppuverryttelyksi päätin laittaa teille ympyröitä ja voltteja ravissa, jotka nekin sujuivat rauhallisesti ja mallikelpoisesti. Pidätteet + ulkoavut käyttöön, niin sujuvat avotaivutuksetkin hyvin.

3. Bea - Valkosuon Viidakkoviikari
Alkutunnista Viikari oli todella jännittynyt ja niin taisi olla hieman ratsastajakin. Tästä johtuen aloitimme rauhallisilla käyntiympyröillä, jotta saataisiin molemmat rennommiksi. Asetukset menivät hyvin läpi heti alusta alkaen, mutta taivutuksen suhteen oli hiukan ongelmia. Pyysin unohtamaan asetukset hetkeksi ja keskittymään pelkästään taivuttamiseen, ja hetken kuluttua homma toimi. Bea rentoutui ja Viikarikaan ei ollut niin jännittynyt kuin alkutunnista. Ravissa jännitys alkoi taas, mutta kun ratsastaja toimi hieman hevosta ajatellen, pian molemmat olivat täysin rentoja. Tämän pohjalta oli hyvä aloittaa avotaivutukset, jotka onnistuivat vasemmalle erittäin kauniisti. Oikealle jännittäminen alkoi taas, ja palautin ratsukon ympyröitten pariin. Hetken kuluttua tehtävä jatkui ja onnistui suhteellisen hyvin. Istuntaa tiivistämällä Viikarin takaosa aktivoituisi paremmin, pohjetta käyttämällä vain vauhti lisääntyy. Kiinnitä tarkkuutta apuohjien käyttöön, välillä tuppasivat kiristymään hieman liikaa! Muuten olen erittäin tyytyväinen avotaivutusosuuteen, rehellisesti sanottuna en olisi uskonut sen menevän niin hyvin. :)

Kun tuli pohkeenväistöjen vuoro, Viikari liikkui jo toivotulla tavalla. Aluksi se ei käsittänyt väistämistä, vaan yritti itsepintaisesti jatkaa avotaivutusta, mutta pysähdyksestä väistämisen jälkeen se tajusi homman. Poikitusta tuli välillä hieman liikaa ja se tappoi rennon liikkeen, ja pyysin ns. "vapaalla ajalla" tekemään jälleen rentoutumisharjoituksia. Se auttoi, ja myöhemmin väistöt toimivat molempiin suuntiin. Kun tuli laukannostojen aika, kaikki alkutunnin hyvä tuntui räjähtävän käsiin. Viikari laukkaili ympäriinsä ilman pienintäkään tietoa selässä olevasta ihmisestä, ja käskin Beaa pysytellä ympyrällä. Kun Viikari alkoi kuunnella pidätteitä, laukkasitte vielä toiseen suuntaan, jonka jälkeen katsoin parhaimmaksi lopettaa. Loppuverryttely sujui kuitenkin rauhallisissa merkeissä. Apuohjien käyttö haltuun ja lisätreeniä, loppu hyvin kaikki hyvin.

4. Viivi - Lakean Vapputaika
Aloititte verryttelemään reippaasti, jopa hieman liiankin vauhdilla. Pienien alkujarruttelujen jälkeen Vappu oli jo hieman hillinnyt vauhtiaan ja pystyitte keskittymään ympyröihin. Ympyröilläkin vauhtia oli hieman liikaa, mutta muutaman järjestelmällisen hidastuksen jälkeen hevonen alkoi tajuamaan, ettei tosiaan ole mahdollista 'juosta ratsastajaa karkuun'. Asetuksissa olisi vielä parantamisen varaa, niska ei taipunut juuri ollenkaan. Vappu taipui kyljistään sen sijaan loistavasti, mutta asetukset katsottiin läpi vielä pienillä volteilla. Apujen läpimenon jälkeen siirryitte harjoittelemaan avotaivutuksia. Avotaivutuksissa tamma ei taipunut kyljestään juuri ollenkaan, vaan liikkui hädin tuskin kahdella uralla, toivotun kolmen sijasta. Lisäsin harjoituksen alkuun voltit, joista saitte taivutuksellenne ns. alun, joka vain jatkui uraa pitkin. Tämä auttoi huimasti, ja pian tehtävä alkoi sujua oikein. Ravissa ongelma oli jälleen pahempi, joten voltit ennen avotaivutusta olivat jälleen hyvä keino. Muutaman kerran jälkeen Vappu näytti tajuavan mitä siltä pyydettiin, ja homma alkoi toimia loistavasti.

Kun tuli väistöjen aika, kiirehtiminen oli jälleen palanut hevosen ohjelmistoon. Pohkeenväistöt aloitettiin siis pysähdyksestä, ja heti kun kipittäminen alkoi, seurasi uusi pysähdys. Välillä Vappu nojasi oikein kunnolla ohjaa vasten, joten pysähdyksiä joutui tekemään useampia. Kun pysähdyksessä antoi vapaat ohjat, tamma joutui kannattelemaan päätään itse -> nojaaminen jäi pois. Tämän myötä myös väistöt alkoivat onnistua. Laukkatehtävänä oli jälleen kerran avotaivutus. Koska laukassa taivutusta ei voinut tehdä kovin jyrkästi, aloititte voltin sijaan ympyröltä. Vapun laukka oli hienoa ja kevyttä, ei aavistustakaan kädelle nojaamisesta. Avotaivutuksetkin sujuivat hieman takkuilevan alun jälkeen kuin vettä vain. Kokonaisuudessaan valmennus sujui kohtalaisen hyvin, satunnaisia spurtteja lukuunottamatta.